tiistai 19. kesäkuuta 2012

Suunniteltu vanhentaminen ottaa päähän

Vpl. Pyhäjärvi
Meillä on laserprintteri, jolla taitaa olla ikää jo kymmenkunta vuotta. Aivan toimiva vekotin.

Yritin kytkeä kirjoittimen aika tuoreeseen läppäriin ja arvatkaa mihin törmäsin? En löytänyt netistä ajuria, jolla saisin Vistalla varustetun läppärin yhteistyöhön tuon vanhan työjuhdan kanssa. Vaikutti siltä, että tarvittavaa ajuria ei tarkoituksellisesti ole tehty.

Suunniteltua vanhentamista siis.

Kirjoitin toimii vanhan pc:n kanssa, mutta se ei jaksa kunnolla vääntää nykyisiä bittimääriä. Sitäpaitsi on työlästä siirtää tiedostoja vanhaan koneeseen tulostettavaksi tai jaksaa odottaa, että se jaksaisi kytkeytyä nettiin.

Mikä neuvoksi? Uusi printteri?

Asiasta toiseen. Kävimme sukumatkalla Viipurinläänin Pyhäjärvellä, joka on isäni synnyinpitäjä. Voi tuota rauhan tyyssijaa! Elämä on pysähtynyt. Luonto rehottaa. Asukkaita on vähän.

Vierailimme isoisäni synnyinkodissa, joka toimii nykyhaltijoiden kesäpaikkana. Vierailin paikassa edellisen kerran vuonna 1994, jolloin talo näytti samalta kuin se on ollut silloin, kun alueet luovutettiin. Mitä nyt kai maalia vedetty seiniin ja talo seinällä kahteen osaan. Nyt se oli samassa tilassa. Toiseen asuntoon oli taidettu muurauttaa uuni.

Toisessa asunnossa oli yhä tulisija, jolla isäni isoäiti on laittanut ruokaa.

Venäläiset keskittyvät olennaiseen. Heillä on kasvimaat, jotka näyttivät hoidetuilta.

Eipä tuota ole syytä verrata tavanomaiseen suomalaiseen arkeen vaan perinteiseen mökkeilyyn, mutta sillä erotuksella, että suomalaiset haluavat aika ajoin remontoida mökkiänsä.

Kukahan tässä oikein on viisas?

PS: Olen kuvannut yllä olevan kartan Munkkiniemen kirjastossa, jossa on muitakin vanhoja luovutetun alueen karttoja, joita saa kopioida ja käyttää vapaasti.


torstai 7. kesäkuuta 2012

Köyhät kuubalaiset meitä onnellisempia?

Seurasin eilen Hesarin ja Helsingin yliopiston yhteistä VOX -tapahtumaa netin välityksellä. Aiheena oli kiinnostavasti oikeudenmukaisuus.

Ainakin esitysten pohjalta voi sanoa, että oikeudenmukaisuus on monisyinen käsite.

Professori Vesa Kanniainen esitti, että olisimme onnellisempia, jos alentaisimme yhteisellä sopimuksella elintasoamme 25 %:a, koska saisimme aikaa itsellemme ja läheisimmillemme. Hän totesi, että absoluuttisessa köyhyydessä elävät kuubalaiset ovat kiireisiä länsimaalaisia onnellisempia, koska heillä on aikaa. Silti he kaipaavat vapautta ja dollareita, mutta vallankumouksen tuoma vapaus tekisi heistä vähemmän onnellisia.

Kanniaisen mukaan olisimme onnellisempia, jos emme kilpailisi. Luonnossamme istuu kuitenkin tiukasti vertaileminen naapureihimme.

Kylläpä on hankalaa. Voin tehdä asian konkreettisemmaksi omalla kohdallani, kun tiedostan, että kilpailun mukanaan tuoma tekninen ja lääketieteellinen kehitys on mahdollistanut CPAP -laitteen keksimisen. Sain äskettäin kyseisen laitteen käyttööni. Se tulee parantamaan merkittävästi elämänlaatuani, koska se ehkäisee tehikkaasti uniapneasta johtuvia hengityskatkoksia ja niistä aiheutuvia oireita.

Nautin kovasti digivideokuvauksesta ja tallentamani aineiston editoimisesta. Tämänkin tekninen kehitys on mahdollistanut.

Minun on hankala asettautua mielessäni köyhien kuubalaisten asemaan. Olisinko onnellinen, vaikka tietäisin saavuttamattomista ihmelaitteista, mutta samalla tiedostaisin, ettei naapurinikaan voi niitä hankkia.

En tiedä.  

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Vastaukset 11 kysymykseen

Kte haastoi minut yhdellätoista kysymyksellä. Siispä toimeen.

1. Mitä näet lähimmästä ikkunasta juuri nyt?

Näkymän Itäväylän ja meren yli Suomenlinnaan.  

2. Mitä näet peilistä?
Keski-ikäisen, hyvin suomalaisen näköisen miehen, joka kuulee silloin tällöin kommentteja babyfacestaan. 

3. Kuinka kauan olet blogannut ja miksi?

Piti oikein tutkia, milloin olen aloittanut. Näyttää tapahtuneen vuoden 2005 loppupuolella. Minulla on useita blogeja. Bloggaaminen on tapa oppia asioita ja jakaa omastaan. Olla näkyvillä. Julkaista ajatuksiaan.  

4. Mitä asioita blogissasi et käsittelisi / paljastaisi?

Olen tarkoituksella varsin avoin, mutta tolkku siinäkin pitää olla.

5. Bloggaajana varmasti itsekin luet muiden blogeja, vaikka et noita bloggaajia ole itse tavannut. Mitä luulet, kenen bloggaajan kanssa juttusi kävisi livenäkin kaikkein parhaiten yhteen?

Useimpien slow life -bloggaajien kanssa varmaan juttu kulkisi sujuvasti. Muutaman olen tavannutkin, mikä on ollut mukavaa. Heidän bloginsa tässä:
Mari Koo (Mari)
Simplicitas (Ritva)

Marikkan ja Sannan tapasin, kun olimme keskustelemassa Inhimillisen tekijän jaksossa "Pienen elämän etsijät", joka on Ylen Areenassa 6.10.2012 asti.

 
6. Mitä elämässäsi tekisit toisin, jos voisit?

Vaikea vastata, koska ei voi tietää, mihin muut valinnat olisivat johtaneet. Elämä on ollut hyvä näinkin. Ainakin olisin enemmän lasten kanssa.

7. Voisitko tässä iässä muuttaa ulkomaille?

Muutoin kävisi, mutta kun läheiset ovat täällä.
 
8. Mitä mieltä olet huuhaa-kriittisyydestä? 

Koulun pitää ilman muuta opettaa ajattelemaan. Mielestäni pitäisi terottaa erityisesti sitä, että opittaisiin näkemään omien ja muiden ennakkoluulojen taakse.

 
9. Mitä terveys sinulle merkitsee?

Terveys on lahja, jota on syytä vaalia.

 
10. Mikä on elämän tarkoitus?

Tässäpä kysymys! Kattava vastaus olisi liian pitkä tähän yhteyteen.

 
11. Jatka lausetta: Onni on...

Onni on kykyä säilyttää toivo ja löytää aiheita onneen.

Kiitos haasteesta kte!

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Melkein kymmenet aurinkolasit?

Hesarin Nyt-liite esittelee muotiauringonlaseja, joita on kantajineen bongannut kadulta. Seitsemän haastateltua. Nuoria (17-30 v.) tietenkin, koska kyseessä on Nyt.

En voi olla tuntematta kaukaisuutta haastateltujen ajatteluun, kun luen heidän kommentteja. Olen evakon ja sotaorvon lapsi. Näiden äärellä huomaan todella kantavani tuota menneisyyttä harteillani:

Nämä Indiskasta löytyneet ovat ihan uudet. Oli pakko ostaa myös mustasankaisina.


Ostettiin kämppiksen kanssa samanlaiset, koska ollaan naureskeltu, että pidetään hippikesä. Omistan monet, mutta käytän vain muutamia.


Nämä ovat muutaman vuoden vanhat, mutta toimivat edelleen. Omistan tosi monet, niitä on kiva vaihdella käytössä. 


Mulla on melkein kymmenet erilaiset, mutta hajotan ja kadotan niitä koko ajan.


Mageet ja sopivat mulle ihan ookoo. Seuraavaksi ostan sellaiset, joita voi käyttää trenssin kanssa. 


Mulla on toiset arskat myös tehoilla, mutta en käytä niitä usein. 


En voi näitä nuoria moittia, koska he ovat syntyneet aivan erilaiseen maailmaan kuin minä. Ehkä heidän olisi yhtä vaikeata tavoittaa minun asennettani kuin minun heidän. Minulla on yhdet aurinkolasit, mutta voi olla, että olisi monet, jos olisin parikymppinen.

Sitäpaitsi kuluttaminen tuntuu vallanneen tilan ympäristöhuolelta mediassa.

Anteeksi tämä ruma ilmaisu, mutta tunnen olevani vanha pieru.