sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Leipää vai mammonaa?

Seitsemäs taivas -ohjelmassa oli Maarit Tastulan vieraan professori Bengt Holmström.

Holmström kuvasi jokaisen velvollisuutta työhön sillä, että jo kauan sitten piti heimon jokaisen jäsenen olla tavalla tai toisella muiden mukana hankkimassa ruokaa, esimerkiksi olemalla mukana metsästämässä. Näinhän se menee.

 Raamattukin sanoo, että "jos joku ei suostu tekemään työtä, hänen ei pidä myöskään syödä" (2. Tess. 3:10).

Holmström jatkoi, että nykyään on vain riistan tilalla raha, jota hankitaan.

Mielestäni tämä kohta onnahtaa hieman. Toki ruokaakin yritettiin hankkia varastoon tulevia päiviä varten, mutta sen säilyvyydellä oli rajansa. Suomalaiset ovat onnistuneet kitkuttamaan kesän sadon avulla talven yli, joskus paremmin, usein aika huonosti.

Heimojen tai kylänväkien tarkoituksena oli hankkia elatusta. Rahaa voidaan hankkia myös vain sen itsensä takia. Jos joku on hankkinut omaisuutta niin paljon, että sillä hän ja koko hänen lähipiirinsä elää hyvin aina hamaan kaukaiseen tulevaisuuteen, rahaa ei tarvita lisää elatuksen vuoksi. Toki moni tekee sitä lisää sen vuoksi, että osaa lajin hyvin ja kokee sen mielekkääksi. Jos joku on rikastunut rehellisellä työllä ja yrittämisellä, kukapa sitä voisi moittia.

Jollakin tavoin tämä liittyy kohtuullisuuteen. Jos rikastumisesta tulee yhteiskunnan tärkein arvo, suorastaan uskonto, arvojen priorisoimista uudelleen sopisi tosissaan miettiä.

Kuva: Saara Vaherjoki-Honkala

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti