Hieno kesä! Miten tästä eteenpäin?

Hei taas pitkästä aikaan!

Kesä on pitkällä ja kohta arkimylly alkaa taas jauhaa. Reissasimme Ranskassa ja nyt on oltu kotona jo parisen viikkoa. Ensimmäinen lomapaikkakuntamme oli Etretat, jossa impressionisti Claude Monet aikoinaan maalasi rantakallioita. Sieltä siirryimme näyttelyä pystyttämään Strasbourgiin (Alsace), josta palasimme Normandiaan, ensin Roueniin ja sen jälkeen Conches-en-Oucheen. Lopuksi palasimme vielä Strasbourgiin purkamaan näyttelyn.

Etretat

Tämä kesä on tietynlainen taitekohta elämässäni. Valmistuin keväällä kuvataitelijaksi enkä siten ole enää kahden koulun loukussa. Minulla oli näyttely Strasbourgissa ja sitä varten matkamme alkupäässä ahkeroin taiteen parissa. Ikävää oli, että jouduin työskentelemään pakkotahtisesti, mutta sellaista elämä tietysti on sovittujen näyttelyaikataulujen maailmassa.

Olen sitten antanut itselleni vapauden olla maalaamatta. Ei ole huvittanut. Olen nauttinut tästä välitilasta. Tällainen katko on varmasti tarpeen tässä vaiheessa. Hellekin on rauhoittanut.

Nyt mietin millainen rooli kuvataiteella voisi olla elämässäni, jotta en lankeaisi liiallisen kiireen vangiksi. Leipätyö on hoidettava, mutta olisi onnetonta olla maalaamatta. Nyt tarvitaan realismia.

Minulla on yksi näyttelysitoumus muiden oktaavilaisten kanssa täksi syksyksi ja Isnäsissä pidän näyttelyn vielä tänä kesänä. Haluttaisi enemmän, mutta menisikö liian rankaksi? Jos taidenäyttely- ja koulukiireet sattuvat samaan aikaan, selviänkö? Slow art - mitähän se tarkoittikaan. Kilpailemattomuuskykyä lienee kehitettävä.

Etretat

Olen poistanut Taideopiskelijan matkakirja-blogini tämän blogin linkeistä ja lisäsin tilalle uuden kuvataiteilijablogini. Poistin myös vanhan kotisivumme ja historiablogini, joita en ole päivittänyt pitkään aikaan.

Lämpimästi tervetuloa mukaan MiaO, OMA ja Veikko Ojanen!