Hyvinvointivaltio ei vähennäkään yksilöiden auttamishaluja

Sumuinen näkymä Cenre Pompidousta. Notre Damehan se siellä.

Kalle Haatanen keskusteli tänään nimeään kantavassa Ylen ohjelmassa sosiologi  J-P Roosin kanssa sukupolvien keskinäisestä auttamisesta. Asiaa on tutkittu siten, että tarkastelussa ovat olleet erityisesti suuret ikäluokat Suomessa, ja muutakin tutkimustietoa sanotaan olevan.

Esiin on noussut yllättäviä ilmiöitä. Hyvinvointivaltion kritisoidaan vähentävän vapaaehtoista auttamista. Asia onkin niin päin, että pohjoismainen malli lisää luontaista auttamista. Vanhemmille on luonnollista auttaa lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Hyvä sosiaalijärjestelmä lisää tätä.

Jos on pakko, toisinkin toimitaan. Jos vanhemmat eivät saa riittävää apua yhteiskunnalta, lapset kyllä auttavat, mutta tämä ei kuulemma ole ihmisille luonnollista kuten se, että vanhemmat auttavat lapsiaan.

Sosiologien keskuudessa sanotaan olleen sellainen vaihe, että sukulaisuuden merkityksen ei uskottu poikkeavan ystävyydestä. Tieteen käsitys asiasta on muuttunut. Erityisen merkityksellisiä ovat suhteet vanhempien, lasten ja sisarusten kesken. Vaikka ystävyys on arvokasta, se ei vedä sittenkään vertoja lähisukulaisuudelle.

Tämä tuntuisi korostavan ydinperheen arvoa, jota on joillakin tahoilla haluttu vähätellä.

Olen ajatellut lapsikatraan olevan maailman vanhin eläkejärjestelmä - ja niinhän se varmaan onkin - kun taas työeläkejärjestelmän kestävyyttä on koeteltu vasta kovin lyhyen ajan, Suomessakin vasta 60-luvun alusta.

Talonpoikasperheissä asia on vanhastaan järjestetty syytingillä eli yksi pojista - tyypillisesti vanhin - on perinyt tilan ja ottanut huolehtiakseen vanhemmista. Tämä näyttää tutkimuksen valossa olevan epäluontaista, mutta välttämätöntä se varmasti on ollut muun turvan puuttuessa.

Keskustelussa tuli esiin muutakin mielenkiintoista. Mainitussa tutkimuksessa on tullut esiin muuallakin todettu erikoinen lainalaisuus. Vanhempien ja aikuisten lasten asuinpaikkojen etäisyys vaikuttaa syntyvyyteen. Edullisin etäisyys hedelmällisyyden kannalta on yhdestä kahteenkymmeneenviiteen kilometrin etäisyys. Roos arvelee tämän olevan biologista.    

Maailma on ihmeellinen!

Annukkaserkku, mukavaa kun tulit mukaan. Lämpimästi tervetuloa! Taidat olla ensimmäinen sukulainen.