Olemme vaimoni kanssa mukana epävirallisessa kirjallisuuspiirissä, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa keskustelemaan valitsemastaan kirjasta. Kirjallisuuspiiri on tosin turhan ylevä nimitys, niin epämuodollista toimintamme on.Kokoonnumme kodeissamme. Vuorot määrittyvät löysin rantein.
Meillä on ollut keskustelun aiheena esimerkiksi José Saramagon Kertomus sokeudesta, Niccolò Machiavellin Ruhtinas, Siegfried Lenzin Esikuva, Liisa Keltikangas-Järvisen Temperamentti: Ihmisen yksilöllisyys ja nyt luettavana on Tove Janssonin Muumipappa ja meri. Aihepiiri on lavea.
Erityisen hienoa tässä "kerhossa" on sen rento - no sanotaan oikein leppoisa - ilmapiiri. Emme viisastele kirjallisuusteorioilla, vaikka joillakin taitaisi olla sellaiseen edellytyksiäkin. Se että kirja on luettu vain osittain tai ei ollekaan ei ole mikään este osallistumiselle kokoontumiseen. Juttelemme myös niitä näitä.
Kerran luettavana oli kunnon järkäle, Platonin Valtio. Oli alkukesä ja eepos vaihtuikin lennossa erääseen nuorten kirjaan. Ei tainnut olla oikea ajoitus.
Olen onnellinen siitä, että saan olla mukana tällaisessa. Meillä on kivaa, eikä tarvitse ottaa paineita lukemisista.
Otos sekatekniikalla tehdystä taulusta. Aihe: Näkymä Firenzessä Italiassa. Kookas (noin 70 x 117 cm)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti