Ehkä meitä tavallisia roinanhamstraajia lohduttaa se, että keräily voi mennä äärimmillään aivan överiksi. Jos sairastuu bibliomaniaan, kerää kirjoja, joille ei ole mitään käyttöä eikä arvoa. No, kyllä tämä pikkuisen osuu minuunkin. Helposti heittäydyn liian romanttiseksi miettiessäni jonkin teoksen tunnearvoa.
Pakonomainen hamstraus voi olla niin yletöntä, että sen seurauksena hyödyttömät tavarat vaikeuttavat todella arkisia askareita kuten siivousta, kokkaamista ja muuta senkaltaista. Linkin sivulla on aikamoisia kuvia tavaraähkystä.
Päivän taideviite: Lopputyöteema kehittyy vähitellen. Täällä aiheesta lisää.
Päivän pieni ilo: Olin astumaisillani suojatielle, kun aika hyvässä vauhdissa ollut autoilija jarrutti ja vinkkasi minulle tietä. Heilautin takaisin ja marssin eteenpäin. Olen pannut merkille, että tällaista tapahtuu usein Helsingissä. Kiitos kohteliaille autoilijoille!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Nyt kun on tätä hamstrausteemaa niin vähän ärsyttää kun en ole hamsteri: en pääse raivaamaan ja luopumaan! =) Luopuminen ja siivoilu on niin mukavaa puuhaa.
VastaaPoistaVautsi Ofelia! Tasan ei käy onnen lahjat.
VastaaPoistaTaiteeen lopputyön kanssa aherran minäkin;
VastaaPoistaks blogini Taide pitkä, elämä lyhyt.