Olen pohdiskellut täällä tavotteiden merkitystä.
Meri Lähteenoksa, jonka kanssa juttelimme leppoistamisesta Aamusydämellä-ohjelmassa, on ollut Tampereen yliopiston viestiuntäopiskelijoiden tv-sarjassa Makasiinissa juttelemassa leppoistamisesta. Mukana on myös nuori menevä poliitikkonuori Ilkka Sasi.
Kun keskustelivat tavoitteista, Meri totesi, että kannattaa niiden kohdalla miettiä, mitä lisäarvoa kukin niistä toteutuessaan tuottaisi. Yksinkertaista! Totta kuitenkin.
Arvelen, että omaksumme huomaamattamme tavoitteita, jotka eivät ole varsinaisesti meidän omiamme. Olemme imeneet ne siitä kulttuurista, jossa olemme kasvaneet. Tarkoitan kulttuuria laajasti ja suppeasti käsitettyinä. Lapsuuskodissakin vallitsee mikrokulttuuri.
Jos tavoitteet tarttuvat osittain alitajuisesti osaksi toimintaamme, emme ehkä tule ajatelleeksi niiden määrää ja mielekkyyttä omalta kannaltamme. Kannattaisi noudattaa Merin neuvoa ja tarkastella tietoisesti tavoitteitaan ja erityisesti niiden tuottamaa lisäarvoa. Tehkäämme siis tavoiteinventaari vaikkapa kerran vuodessa.
Päivän pieni ilo: Kiireetön aamu, keinutuoli, kuppi kahvia ja hesari.
Päivän vitsi: ... tai oikeastaan hyväntuulinen anekdootti. Helsingin Kivinokassa pitää kesäkioskia Musta Maija, joka on todellinen persoona. Hänellä on perinteisen kioskitoiminnan ohessa muitakin puuhia, kuten tästä Riitta Oittisen blogikirjoituksesta ilmenee.
Maija tuskin tykkää huonoa, vaikka kerronkin tämän tänään ohimennessäni kuulemani. Maija tuli kioskinsa kulmalle istumaan. Seurana oli nuorehko nainen ja lapsi. Kolme lammasta tuli tunkemaan hänen lähelleen, johon Maija : "En tykkää, kun olette niin läheisriippuvia. Menkää syömään ruokoo .."
Auringonlasku tänään
Tekstit
Heikki, ai se olet sinä tässä blogissa! :) Katsoin nimittäin tuon keskusteluohjelman aikanaan ja se teki minuun vaikutuksen. Sen jälkeen tilasin mm. tuon Merin kirjan. Ohjelma vahvisti kovasti omia ajatuksiani. Ilmankos viihdyn tässä blogissa niin hyvin :).
VastaaPoistaTavoitteista, kuten monesta muustakin asiasta on tosiaan hyvä kysyä "miksi"? Mitä tämän (esim. halun, ajatuksen, toiveen) takana OIKEASTI on? Onko se todella tarpeen? Viekö se minua kohti perimmäisiä, olennaisia tavoitteitani, toiveitani hyvästä elämästä?
Juu, minähän se. Mukava kun ollaan blogikavereita ja vaihdamme ajatuksia.
VastaaPoistaKysyisin nyt ihan vaan maalaamiseen neuvoja. =) Mulla on neliskanttinen pinkopohja johon olisi tarkoitus maalata marsu muutaman heinän sekaan. Kuuluuko pohja peittää maalilla kokonaan vai jättää valkoista näkyviin reunoilta? Mahtaako tästä nyt tajuta mitä tarkoitan... Minua kun häiritsevät noissa pohjissa ne reunat, siksi yleensä vedän kaiken kankaan maalia täyteen, myös sivuilta. Mutta onko tähän jotain tyyliohjetta olemassa? Ofelia kiittää! =)
VastaaPoistaMoikka Ofelia. Kiilakehyspohjissa koko pinta on valkoinen ja reuna-alueet kovia, koska puiset kiilapuut ovat takana. Kangas ulottuu reunojen yli. Tarkoittanet näitä reunoja, jotka ovat siis 90 asteen kulmassa maalauspintaan nähden.
VastaaPoistaVoit tehdä ihan kummin vain riippuen siitä, aiotko kehystää työn vai et. Jos tulee kehystys, asialla ei ole väliä, koska reunat menevät piiloon.
Kehystyksen hinnan säästät, kun maalaat reunatkin. Silloinhan ne ovat osa kokonaisuutta. Tällainen raamiton on minusta ihan hyvä vaihtoehto ja näyttää hyvältä seinällä. Valkoiset reunathan pistäisivät silmään.
Se miten reunat maalaat on taiteilijan eli sinun oma päätös. Nehän voi maalata teokseen sointuvasti vaikka kunkin erilaisella värillä. Voihan myös jatkaa teosta reunoihin tai maalata kunkin monella värillä.
Auttasikohan tämä eteen päin? Lykkyä!
Kiitos! Taulu tulee lahjaksi joten en tiiä hankkiiko saaja kehyksiä vai ei (itse en välttämättä ehdi niitä hankkia ja en tiedä edes millaisista kehyksistä saaja pitäisi), mut hyvä jos voi maalata ne reunatkin. Tuota just mietinkin et ne valkoiset reunat todella pistäis silmään seinältä! =D Eli ei kun töihin...
VastaaPoista