Tämä tämänhetkinen onnellisuuteni ei ole oman intuitiivisen etukäteisneuvokkuuteni tms. tulosta, vaikka olen kyllä tietoisesti pyrkinyt parantamaan elämänlaatuani. Keskeiset ratkaisut ovat lähteneet sellaisista tilanteista, että olen jollakin tavoin ajautunut umpikujaan ja minun on ollut mietittävä syntyjä syviä.
Näin jälkeenpäin tiedostan, että nuo törmäykset ja kurssinmuutokset ovat vieneet minua sellaiseen suuntaan, että olen voinut olla aidommin oma itseni. Olen siis saanut koettelemusten vastineeksi muuttua enemmän omaksi itsekseni. Tämä ehkä kuulostaa ylihenkisyydeltä, mutta tällaiselta se minusta tuntuu.
Olen mielissäni siitä, että tämä häämöttäva taiteilijaksi valmistuminenkin on onnistumassa uudella otteella eli siten, että minun ei ole tarvinnut ruveta punnertamaan ja rehkimään vaan se on toteutumassa luonnollisesti toimimalla omana itsenäni. Tämä on minulle hyvin tärkeä opetus.
Tässä kolmas osa lopputyöluennostani:
Päivän pieni ilo: Olin piirtämässä elävää mallia ja luisto oli hyvä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti