tiistai 8. syyskuuta 2009

Mikä ajaa ahertamaan?

Arvelen, että yksi syy nykyajan kiireeseen on se, että monet meistä sodan jälkeisen ajan lapsista ovat saaneet mallin kovasta työnteosta. Välittömästi sodan jälkeen - isäni ajatusta lainaten - elämä oli sekavaa. Varmaankin piti ponnistella leivän eteen. Sitten kun Suomen talous alkoi nousta ja elintaso sen myötä, eteenpäin pääsemisen tuntu lienee antanut intoa ponnisteluihin. On myös haluttu ahkeroida lasten paremman huomisen puolesta.

Nyt kun monessa taloudessa on käytettävissä kaksi palkkaa, uskoisin tämän alustan antavan tilaa vaihtaa osan tuloistaan vapaa-aikaan, jos niin haluaa. Tämä voisi onnistua esimerkiksi siten, että jompi kumpi alkaa tehdä osa-aikatyötä tai hankkii sellaisen työpaikan, jossa ei ole kovaa tulospainetta (mikäli sellaisia vielä löytyy).

On selvää, että moni joutuu ponnistelemaan siksi, että on pakko. Työelämä on muuttunut niin ankaraksi. Pätkätöissä joutuu jatkuvasti petaamaan tulevaisuuttaan. Tulosvastuu painaa. Osakkeenomistajat odottavat nopeaa rahaa.

Päivän pieni ilo: Työpaikan lokerooni oli ilmestynyt lehdykkä, jossa esiteltiin mm. Martin Lindstromin kirjaa "Buyology". Olen jo aimmin noteerannut teoksen ja kiinnostunut siitä. Marssin samantien naapurikoulun kirjastoon ja sieltähän teos löytyi hyllystä.

2 kommenttia:

  1. Ahkerointi ilmeisesti tyydyttää luterilaista / protestanttista etiikkaa, kuten joku viisas on todennut. Se on ihme juttu. Luulen, että kyseessä on kierre, jonka katkaisemiseen tarvitaan lievää suurempaa pakkoa eli ulkoinen sysäys. Sairaus, väsyminen, työttömyys tmc. Itselläni kesti kolme vuotta päästä oravanpyörästä irti. En tajua, miten jaksoin, enkä itse asiassa jaksanutkaan.

    Sain muuten loppuun Vadelmavenepakolaisen. Pidin todella paljon! Luen nykyään bussissa romaaneja, kun vieruskaverit näyttävät lukevan työmuistioita... :)

    VastaaPoista
  2. Joo, se vattukirja oli mainio. Minustakin on kiva bussissa lueskella, mieluummin muuta kuin työasioita.

    Heinimäki ja Jolkkonen ovat kyseenalaistaneet luterilaisen työetiikan ankaruuden kirjassaa Luterilaisuuden ABC (Joo, se vattukirja oli mainio. Minustakin on kiva bussissa lueskella, mieluummin muuta kuin työasioita.

    Heinimäki ja Jolkkonen ovat kyseenalaistaneet luterilaisen työetiikan ankaruuden kirjassaa Luterilaisuuden ABC. He arvelevat asian sekoittuvan kalvinismin perinteeseen. Voihan käsityksestä olla tullut jonkinlainen itsenssä toteuttava ennuste.

    VastaaPoista