perjantai 13. marraskuuta 2009

Raha haisee?

Nan pohdiskelee rahan olemusta ja ihmettelee miksi sitä pidetään niin tärkeänä.

Tuo muinaisten lyydialaisten keksintö on aivan verrattoman käytännöllinen elämän apulainen. Sen ansiosta minun ei tarvitset viljellä maata eikä pitää kanoja eikä tehdä itse kenkiäni eikä .... vaan olen voinut erikoistua omaan ammattiini. Raha mahdollistaa työnjaon sujuvuuden.

Miksi emme sitten osaa suhtautua rahaan kuin johonkin arkiseen hyödykkeeseen kuten veteen tai sähköön? Emmekö voisi ajatella siitä kuten vaikkapa saunahaloista? "Aha, puut on vähissä, pitää pilkkoa lisää."

Nan mainitseekin ihmisluonnostamme johtuvia selityksiä asiaan. Yhteiskunnan kilpailukeskeisyys lienee myös yksi vaikuttava tekijä. Omaisuuden määrällä voi osoittaa menestystään. Puhutaan symboliarvosta. Rikas ei tarvitse ruokaa muita enempää, mutta hyvä sijoitus verokalenterissa tuntuu komealta. Saman sukuinen ilmiö voi olla se, että jotkut voivat opiskella vaativan tutkinnon saadakseen tittelin, jota eivät käytännössä erityisemmin tarvitse.

Päivän pieni ilo: Eräs kollega piti viimeisen oppituntinsa tänään. Ryntäsimme laulaen hänelle sanoitettua viisua kesken tunnin isohkolla joukolla luokkaan. Hän sai kukkaseppeleen päähänsa ja hänet kannettiin kultatuolissa henkilöstöhuoneeseen. Hm, opettajanryöstö.

2 kommenttia:

  1. Ei raha itsessään tosiaan ole paha, mutta se, mikä siitä on ajan myötä tullut, ei enää miellytä itseäni. Siitä on tullut suorastaan ihmisarvon mitta, mikä on julmaa. Rahan pitäisi vain mahdollistaa hyvä elämä, kaikille.

    VastaaPoista
  2. Kiteytit hienosti rahan merkityksen viimeisessä lauseessa.

    VastaaPoista