keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Proper life!

Olen vähän pohdiskellut termin "slow life" merkitystä. Pitäisikö elämän olla lähtökohtaisesti hidasta? Jollekin ehkä sopii oikein hidas elämä, mutta minusta tuntuu, etten viihtyisi hyvin verkkaisessa menossa.

Miltä kuulostaisi "proper life" eli sopiva elämä? Vai pitäisikö nopeuden sisältyä jotenkin käsitteeseen ? Proper speed life?

Downshifting kuvaa nopeuden vähentämistä ja sehän on tarpeen, jos vauhti tuntuu liialliselta. Voihan joskus  olla myös sellainen tilanne, että vauhtia on välttämättä nostettava joksikin aikaa. Jos vaikkapa töissä tulee tilapäinen hoppu, on varmaankin syytä sopeutua, jos tarve on todellinen ja on tiedossa, että hötäkkä ei tule kestämää loputtomiin.

Oikeastaan siis kannattaisi sopeuttaa temponsa - tarvittaessa hidastaa tai kiihdyttää -tilanteen mukaan niin, että asiat tulevat kohtuullisesti hoidetuiksi ja samalla kokonaiskuormitus on pidemmällä tähtäyksellä sopiva, mikä edellyttää, että tavoitteet ovat realistiset.


Daniela, lämpimästi tervetuloa mukaan! Kiva kun liityit.

2 kommenttia:

  1. Olen opetellut tasapainoa mm. kiireen ja rauhoittumisen, melun ja hiljaisuuden, fyysisen ja henkisen ponnistelun, työn ja levon, turhan ja tarpeellisen välillä. Tavoitteena hyvä elämä ja turhan ja liiallisen välttäminen. Kierrättämisessä on kyllä vielä paljon oppimista, parhaiten sujuu maalauspohjien kierrätys: maalaan vanhoja kankaita uusiksi..
    Hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista
  2. Minulle termi slow ei ole välttämättä kovin konkreettinen, että olisin jotenkin hidas (olen itse asiassa tosi "nopea" luonteeltani monella tapaa), vaan kuvaa paljon muutakin kuin vain sitä, onko minulla "kiire". Se tarkoittaa ajatusten rauhallisuutta ja välillä ajatusten poissaoloa, ajatuksetonta läsnäoloa, kokemusta luonnosta ym. Aikaa pysähtyä katsomaan, koskemaan ja haistamaan puun lehteä, kiveä. Asennetta, näkökulmaa. Hengitykseen keskittymistä, pysähtymistä. Sillä ei ole mitään tekemistä hidasälyisyyden, tympeän maleksimisen tai sellaisen kanssa ;). Tai tehottomuuden tai että ei voi tehdä kaikkea mitä haluaisi.

    Proper kuulostaa ihan kamalalta minun korvissani, sorry. Se kuulostaa siltä, että yhteiskunta sanoo, mikä on kunnollista, soveliasta, normaalia, asianmukaista, kelpoa. Ulkoa annettua, normien mukaista, ulkokultaista. Ei kiitos.

    Tietysti itse määrittelen, mikä on minulle kelpoa ja hyvää. Mutta proper sanana on ladattu merkityksillä, jotka eivät mielestäni sovi tähän asiayhteyteen?

    VastaaPoista