torstai 30. syyskuuta 2010

Melkein yhtä tylsää puuhaa kuin fillarin korjaus

Kuumaiseman kautta luolaan
Yksi minulle vastenmielisimpiä vapaa-ajan toimia on papereiden perkaaminen ja järjestäminen. Ja sen huomaa. Samaan kategoriaan kuuluu myös tavaroiden mulkkaaminen (kiitos oululaisille tästä mainiosta sanasta) ja poistettavien esineiden valikointi. Näitä tylsempää on ehkä vain fillarin korjaus. No, muukin siivous sijoittuu "hyvin".

Olen ihan oikeasti sitä mieltä, että minulla on huonot luontaiset edellytykset kaikenlaiseen järjestelyyn. Se ei tietenkään saisi olla syy tämmöisten hyötyhommien laistamiseen. Niitä on kuitenkin helppo kiertää, kun aina on tärkeämpää (lue: mukavampaa) tekemistä, ja aikahan on rajallista.
Luolan perukka
Olen hidas mulkkaaja, jumitun liikaa harkitsemaan poisheittämisen ja säilyttämisen välillä, olen hajamielinen ja epäkäytännöllinen. Väsyn nopeasti systemaatisessa työssä. Seli seli ...!
Kyllä kyllä, elämä helpottuu, kun tavarat löytyy ja tilaakin on enemmän.
Paperien organisointia olen pystynyt huomattavasti helpottamaan sekä työssä että kotona siirtymällä kohti paperitonta toimistoa. Kauan on puhuttu siitä, kuinka tuollainen aika on tulossa, mutta kuinka se aina siirtyy eteenpäin. Minusta se nykyään eniten omasta tahdosta kiinni. Koulussa melkein kaiken voi säilyttää bittimuodossa. Opiskelijat voivat tehdä kurssityönsä suoraan oppimisalustalle (meillä Moodle), sähköpostitse viestitään ja opiskelijoita koskevat asiat voidaan säilyttää tietojärjestelmissä.

Kotona suuri helpotus on ollut, kun olen saanut siirrettyä suurimman osan laskuista hoitumaan suoraveloituksella ja tiliotteetkin olen vaihtanut bittimuotoon.

Kuvat ovat Etretatista kesäreissultamme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti