torstai 9. syyskuuta 2010

Millaista on hyvä opetus?

La Manne-Porte, Etretat
Aloitin jokin aika sitten elämäni toimien kirjauksen ja kuvauksen niiden priorisointia varten. Työtehtävistäni on vuorossa didaktinen kehittäminen. "Didaktiikka etsii vastausta kysymykseen, millaista on hyvä opetus. Didaktiikan tutkimuskohteena on siis opetus, ei opettaminen tai oppiminen.", toteaa Wikipedia.

Nykyään oppimaailmassa nojaudutaan laajalti konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jonka minäkin jaan. Konstruktivismi painottaa opiskelijan omaehtoista aktiivisuutta ja aikaisemman tiedon hyväksikäyttöä oppimisessa.




Etretat

Sana "opettaminen" pitänee ymmärtää irrallaan oppimisesta. Asioita kannattaa ja pitää selittää, mutta se ei vielä vie maaliin, koska opiskelija omaksuu asian kunnolla vasta sovellettuaan sitä käytäntöön. Luennointia ei saa olla liikaa eikä soveltamista liian vähän. Sanotaan, että opettaja on oppimisen mahdollistaja.




No, tuossa ei ollut juuri uutta, mutta koen työssäni tämän kentän mielenkiintoisena, haastavana ja jopa kuormittavana. Miten löydän menetelmiä, jotka innostavat opiskelijoita ja ottavat huomioon erilaiset oppijat? Tämä aihe on työni suolaa. Siinä on kuitenkin vaaransa, koska kehittäminen vie paljon aikaa ja kokonaisuuden pitää jatkuvasti rullata. Innostumista pitäisi oikeastaan yrittää säädellä, koska jos työ menee raskaaksi puurtamiseksi, menetetty vireys kostautuu tuntityöskentelyssä. Kun kehittelee opetusjärjestelyjä, pitää oppia uusia juttuja ja joutuu takeltelemaan niiden käyttöönotossa.

La Manne-Porte, Etretat
Sattumuksia:  Nousin äskettäin Pasilassa raitsikka ysiin mennäkseni Hakaniemeen ostamaan grafiittitankoja. Välikössä oli miellyttävän oloinen nuori mies, joka vaikutti ulkomaalaiselta. Hän piti kädessään lappua, jossa luki tähän tyyliin: Free conversation in English. Max. 5 min. Nuori suomalaismies oli paraikaa juttelemassa hänen kanssaan. Kun aika täyttyi, lapunpitäjä keskeytti ystävällisesti keskustelun. Kun seuraavaa kumppania ei kuulunut, hän istuutui tekemään muistiinpanoja. Hänellä tuntui olevan raitsikan perässä ainakin yksi suomalainen kaveri. Mistähän lienee kyse?

2 kommenttia:

  1. Mukava kirjoitus. Itsekin aina tuumiskelen noita oppimis- ja opettamisasioita ja kehittelen ajatuksia sekä menetelmiä.

    Olipa jännä tuo ratikkakokemuksesi :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Rita! Niissä riittääkin miettimistä, eikö. Sikäli kiva ammatti, että voi varsin itsenäisesti kokeilla asioita käytännössä.

    VastaaPoista