torstai 21. lokakuuta 2010

Ilmastomuutos on ns. "ilkeä ongelma"

Perretin suunnittelema kirkko
Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola esitti Hesarin ja yliopiston viime Voxissa minua hätkähdyttävän näkökulman ilmastomuutokseen ja asia tuntuu vielä itsestään selvän uskottavalta. Hän totesi, että ilmastomuutos on ns. wicked problem (ilkeä ongelma).

Korhola kuvasi ilkeää ongelmaa sellaiseksi, että on vaikea tietää, mistä sellaisen ratkaiseminen pitää aloittaa eikä siitä oikein tiedä, milloin se on ratkaistu. Muitakin piirteitä hän luetteli.

Wikipedia kertoo, että ilkimysongelmia ei voi määritellä eikä testata, ne ovat ainutlaatuisia ja jokainen niistä voi olla toisen ongelman oire.

Ilmastomuutoksen torjunta on tässä valossa miltei mahdotonta. Ei nyt isketä hanskoja tiskiin kuitenkaan, eihän? Ihminen on kaikessa viisaudessaan kovin pieni moisen ongelman edessä. Tuokin käsitys ilmastomuutoksesta ilkeänä ongelmana on jonkun näkemys, joka voi olla väärä, vaikka näyttää niin uskottavalta. Minusta meidän pitää toimia niin kuin järki neuvoo, eikä masentua mahdottomalta näyttävän ongelman edessä.

Toinen maailmansotakin lienee näyttänyt maailmanlopulta, mutta niin vain on elämä jatkunut (ei toki kaikkien).

Päivän pieni ilo: Kävin tapaamassa ikääntyneitä vanhempiani. Meillä oli mukava muistelushetki, jonka tallensin videolle.

Kuva on Le Havresta. Se on yhdistelty useasta kuvasta, mikä ei ole täysin onnistunut. Oikeasti torni nousee suoraan ylös.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti