Lukemisen autuus

Laiska töitään luettelee ... :)  Jatkan tekemisieni kuvaamista priorisointia varten tavoitteenani riittävän slow life.

Kyläilyt rajataan ulos priorisoinnista, koska nehän kuuluvat elämän ytimeen, eivätkä meidän tapauksessamme vie kovinkaan paljoa aikaa - enemmänkin voisi.

Niputan lukupiiri Kirjaviisaat yhteen kyläilyjen kanssa. On mukava istua silloin tällöin mukavassa seurassa ja jutella löysin rantein (Ai ei niin voi sanoa. No löysin leuoin.). kulloinkin aiheena olevasta kirjasta ja kaikenlaisesta muustakin. Toisekseen näin tulen varanneeksi aikaa kaunokirjallisuuden lukemiseen, joka rentouttaa ja jota en muutoin tulisi lukeneeksi tämän vertaa.

Pakko tunnustaa, että kirjojen lukeminen, josta kovasti pidän, on vähentynyt, kun rinnalle on noussut mahtavia kilpailijoita kuten facebook yms. Lukeminen rauhoittaa, joten lieneepä miettimisen paikka. Vetävä dekkari tai ylevän tempaiseva kaunokirja, sänky ja yövalo. Ja kun raukaisee, valot pois. Se on siinä!

Naamakirjailu ja bloggaus vaativat keskittymistä ja aktiivista ajattelua, mikä vie energiaa, vaikka onkin mukavaa.

Ylen Areena, mikä hieno palvelu. Voin poimia historiaa, kiinnostavia keskusteluja ja punnittua puhetta silloin kuin minulle sopii nauttia niistä. Liian usein sopii. Ohjelman anti voi olla venytetyn köykäistä mennyttä aikaa, jumittuvan jankkaavaa eipäs-juupasta tai yksisilmäistä provosointia. On toki paljon hyvääkin.

Olen ollut huomaavinani, että ohjelmien sähäkät leikkaukset ja hyökkäävät tehosteäänet saavat minut tuntemaan itseni vähän rauhattomaksi - vai uneksinko vain. Miksi tunnareiden ja niiden visualisointien pitää olla niin koheltavan meluisia?

 Levollinen kirja ei huuda ei räisky eikä kääntele katsettani sinne ja tänne.

 Laatuaika on kaunisteleva ilmaus kasvatuksessa, mutta tähän se sopii. Areenassa on niin paljon katsottavaa, että on parempi poimia vain herkkupaloja ja edellyttää laatua uhratun ajan vastineeksi. 

Kuvat ovat Etretatista.