Puolet ruoasta roskiin - voiko tämä olla totta?

Tuli mieleen tuttu sanonta "... joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.", joka on peräisin Raamatusta (Saarnaaja 1:18), kun katsoin ykkösdokumentin Arvokas ja herkullinen jäte (nähtävissä Areenassa 22.9. saakka).

Miten maailma voi olla näin hullu? Miten me olemme näin kreisejä?

Jos ruoan tuhlaus voitaisiin lopettaa, sen myönteinen ilmastovaikutus olisi sama kuin joka toinen auto poistettaisiin liikenteestä.

On vain kolme tuotetyyppiä, joiden kohdalla "Parasta ennen"-päiväyksellä on terveydellistä merkitystä (mm. liha). Muiden kohdalla se merkitsee esimerkiksi sitä, että tuotteen fyysinen olemus ei ole enää sama, mutta se on silti vielä aivan syömäkelpoinen.

Me luulemme, että tuote on vanhenemassa kelvottomaksi, kun "eräpäivä" lähenee. Kaupat saattavat heittää tuotteet pois, jopa 5-6 päivää ennen kyseistä takarajaa, koska ne eivät mene enää kaupaksi yhtä hyvin. Lisäksi tuo kurja päiväys lievittää omaatuntoa kotona, kun heitetään kelvollista ruokaa roskiin.

Tuotetusta ruoasta jopa puolet menee roskiin. Viljelijä joutuu karsimaan perunoista liian isot ja liian pienet, koska kauppa ei huoli niitä. Sama kohtalo on aivan hyvillä perunoilla, jotka ovat muodoltaan rumia.

Jos ruokatavara selviää kauppaan saakka, se voidaan heittää siellä roskiin, vaikka on vielä aivan syömäkelpoinen. Jos se selviää tästä karsinnasta jonkun kotiin jääkaappiin, se voi sielläkin lentää roskiin aivan kelvollisena.

Joku jossakin on tehnyt työtä kasvattaakseen banaaneja ja osa näistä tekee tuhansien kilometrien matkan vain päätyäkseen syömättöminä kaatopaikalle.

Rinnakkaisia tuotteita on niin paljon, että kauppiaan on vaikea ennustaa tarkkaa menekkiä. Jos virheitä tulee, me kuluttajat nyrpistelemme nokkaamme. Leipomo tekee runsaasti erilaisia leipiä ja tietoisesti liikaa niitä, koska kaupan hylly ei saa olla tyhjä päivän loppupuolellakaan. Niinpä ohjelmassa kerrotaan eräästä leipomosta, jossa uuneja lämmitetään ylijäämäleivällä.

Samaan aikaan ihmisiä kuolee nälkään.

Ohjelma ei käsittele Suomea, mutta on meilläkin syytä katsoa peiliin.   

Lainaamani Saarnaajan kohta kuuluu kokonaisuudessaan: "Sillä missä on paljon viisautta, siinä on paljon surua; ja joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.".

Liitänpä lopuksi toisenkin tutun jakeen (2.) samasta luvusta: Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja, turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta!

Leikki on kadonnut?

Tiededokumentti "Leikin loppu" röykyyttää ajatuksia. Lasten ei anneta leikkiä itsenäisesti, koska heitä kuskataan jatkuvasti ohjattuihin treeneihin eikä vanhemmat uskalla päästää heitä silmistään juuri milloinkaan. Ohjelma on katsottavissa 25. syyskuuta 2011 saakka Ylen Areenassa.

Dokumentin mukaan vain viisi prosenttia ihmisistä on liikunnallisesti lahjakkaita ja siten urheilutreenit hyödyttävät vain näitä. Muilla ei ole kivaa.

Ohjauksessa olevat lapset eivät opi ottamaan riskejä eivätkä selvittämään itsenäisesti välejään. Luovuuden kehitys häiriintyy.

Testeissä vapaasti leikkineiden rottien aivojen verkostot kehittyivät paremmin kuin vanhempien rottien valvomien. Rotat muistuttavat kuulemma niin paljon ihmisiä, että tällä on todistusvoimaa meidänkin suhteen.

Ohjelma on kuvattu anglosaksisissa maissa, mutta tuntuu tuo koskevan Suomeakin. Eikö vain?

Pariisin mainiot kaupunkipyörät 1

Lomailimme tänä kesänä Ranskassa ensin Anjoun Montjean-sur-Loiressa ja sitten Pariisissa.

Pariisin kaupunkipyöräjärjestelmä Vélib’ teki minuun suuren vaikutuksen. Kaupungissa on joka puolella pisteitä, joista voi ottaa pyörän ja joihin sen voi palauttaa. 


Järjestelmään pitää rekisteröityä ja se kirjaa käyttäjän kaikki otot ja palautukset. Fillaristi on vastuussa ottamastaan pyörästä ja hänet saadaan tarvittaessa tilille mahdollisesta väärinkäytöksestä. Tämä on varmaan yksi syy siihen, että pyörät ovat niin hyväkuntoisia. 


On kätevää, että pyörää ei tarvitse palauttaa lähtöpisteeseen vaan sen voi jättää mihin pisteeseen tahansa, jossa on vapaita paikkoja.  


Voit siis ottaa pyörän läheltä majapaikkaasi, hurauttaa sillä vaikkapa keskikaupungille, jättää sen pyöräpisteeseen, pörrätä jalan kaupungilla ja ottaa taas ajopelin sieltä, mistä haluat jatkaa matkaa. Pisteitä on niin runsaasti, että jos satut tyhjälle, löydät läheltä toisen, josta löydätkin vapaita ajoneuvoja.


Mukava kun lähdit mukaan Katja. Lämpimästi tervetuloa!