Taulu valmis - takki tyhjä

"Kämmenen leveys"

Olen viettänyt opettajan pitkää kesälomaa aika suurelta osin minulle rakkaan puuhan parissa. Olen maalannut tauluja.

Yllä oleva teos (koko noin 50 x 87 cm) valmistui tänään. Luomisprosessi oli raskas, mutta tärkeä. Joskus tuntuu, että teos kypsyy ja muotoutuu hitaasti. Teos opettaa ja neuvoo tekijäänsä. Olisi tyhmää olla kuuntelematta.

Värit ovat iloiset, muuta teema kehittyi tummaksi. Värit iloitsevat, mutta kuolema on vieraillut. Vierailun seuraus ei satu heti silmään, mutta ehkä se sieltä löytyy.

Olen väsynyt, mutta onnellinen. Leppoistamisesta lienee parempi olla puhumatta nyt.

Klikkaamalla kuvaa saat se suuremmaksi.

Valoa putken päässä?

Elämä on tasapainossa, mutta intuitiivisesti koen jonkin olevan vialla. Viime postauksessani järkeilin, kuinka maalaaminen on orgaaninen prosessi, joka etenee omaehtoisesti.

Iltataivas  20.9.2011

Olen yrittänyt alottaa, mutta siitä ei ole tullut mitään. Tekeminen on tuntunut teennäiseltä ja väkinäiseltä. Olo on ollut kuin loppuunpalamisessa. Tahto käskee, mutta käsi ei toimi. Siinäkin tein virheen, että yritin taas ulkoa saamaani aihetta.

Tänään meillä on ollut vaimon kutsuma käsityökerho. Minäkin olen osallistunut maalaamalla työhuoneessani.

Otin aiheeksi kesäisen näkymän, jota olen työstänyt aikaisemminkin. Lähdin aiemman piirustukseni pohjalta ja jätin päikallisvärit huomiotta. Olen muovaillut itsenäistä värisommitelmaa työhöni. Hain vauhtia Bonnardilta.

Uusi lähestymistapa on auttanut. Työ on sujunut ja tuntunut mukavalta. Toivottavasti tämä tietää hyvää. Jospa korkki on nyt irronnut.

Lämpimästi tervetuloa mukaan Inkivääri. Kiva kun liityit joukkoon.