Hesari kirjoitti tänään lukulaitteista artikkelissa "Suomessa sähkökirja ei ole paperikirjaa halvempi" ja suosittelee samalla sivulla (paperiversiossa) toisessa jutussa olla ostamatta vielä sellaista, koska formaattikisa on kesken. Jos siis ostan tietyn laitteen, en pysty lukemaan sillä kaikkia sähkökirjoja. Toivottavasti yhteinen standardi löytyy.
Lehti moittii laitteita hitaiksi ja hankaliksi käyttää. Minusta jutussa annetaan liian huono kuva asiasta. Sain jokin aika Sonyn laitteen kirjastosta lainaksi ja kirjoitin kokemuksestani jutun tähän blogiin. Oli se pikkuisen hidas, mutta lukutilanteessa se toimi ihan kelvollisesti. Käyttöliittymänkin kanssa uskoisin tulevani toimeen, jos jonkin aikaa rutinoituisin.
Käväisin Tapiolan Akateemisessa tutkailemassa heidän myymiään laitteita, Cybook Opusta (Bookeen) ja Iriver Storya. Booken näyttää kuvissa minusta tyylittömältä, mutta luonnossa se oli kiva ja kätevän oloinen, pieni ja kevyt. Muistutti Sonya. Olisi näppärä lukea illalla sängyssä. Iriver oli isompi ja painavampi. Näyttää Amazonin Kindleltä. Kyseisestä yksilöstä oli virta loppunut, joten en voi sanoa juuri muuta kuin, että saattaa olla pikkuisen painava sängyssä luettavaksi.
Pyörähdin myös Kampin Suomalaisessa Kirjakaupassa. Heillä ei vielä ollut lukulaitteita, mutta tulossa on.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste E-kirja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste E-kirja. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 27. lokakuuta 2010
maanantai 11. lokakuuta 2010
Tekee mieli e-kirjan lukulaitetta
Kirjoittelin toukokuussa Sonyn E-lukulaitteesta, jota sain kokeilla kirjastossa, mutta en saanut lainaksi.
Viime perjantaina äkkäsin pääkirjastossa kyltin, jossa kerrottiin, että laitteita voi lainata ja niinpä teinkin.
Olen lukenut descartesia laitteella ja hyvin sujuu. Laite on mukavan pieni ja kätevä sängyssä lukemiseen. Tekstin lukeminen ei rasita silmiä. Tekstin koon voi vaihtaa. Käytän toiseksi pienintä fonttia, jota tekstiä ei mahdu ruudulle kuin ehkä viidesosa tavanomaisesta kirjan sivusta, joten sivua pitää "kääntää" usein. Kääntäminen käy kätevsäti nappia painamalla. Tosin olisi kiva, jos nappi olisi näin oikeakätisen näkökulmasta enemmän oikealla niin siihen ylettyisi paremmin.
Laitteessa on sellainen kätevä piirre, että kun lopettaa lukemisen ja sammuttaa virran, laite muistaa missä olit. Kun käynnistät sen taas, pääset heti jatkamaan.
Tekee mieli tuollaista vempainta. Siinä on melkein 600 teosta. Kun yhden saa luettua, voi heti etsiä seuraavaa.
Kirjaston laitteeseen voi ladata lisää luettavaa Helmetin (Helsingin kaupungin kirjasto) sivuilta ja muualtakin. Siirtäminen tapahtuu mukana tulleen USB-piuhan avulla. Lukemista voi etsiä samoin kuin muutakin lukemista tavanomaisella hakutoiminnolla, mutta laittamalla valinnaksi sanan E-kirjat. Löysin kiinnostavan kirjan videoeditoinnista ja aikani räpellettyä sain sen downloudatuksi. Siihen tarvittiin Adobe Digital Editions -ohjelma, jonka pääsi noutamaan kirjastosivuston linkin kautta ja tietysti piti hommata myös Adobe -tunnus ja -salasana.
Kirja putosi mukavasti tietokoneelle ja on luettavissa ruudusta. Hyvältä näyttää. En ole kokeillut vielä siirtää sitä Sonyyn.
Samalla tutustuin Helmetin hienoon palveluun eli e-kirjan lainaamiseen tietokoneelle, mistä mahdollisuudesta en ollut tietoinen. Helmetillä on oikeus yhteen kappaleeseen asianomaista kirjaa. Se merkitsee ymmärtääkseni sitä, että kun se on nyt minulla, sitä ei voi kukaan muu lainata. Laina-ajaksi oli valittavissa viikko tai yksi päivä.
Kuvat Etretatista
torstai 13. toukokuuta 2010
Kokeilin ekirjaa
Mainitsin edellisessä postauksessani, että kävin kirjastossa tutustumassa Sony PRS-600 -merkkiseen elektroniseen lukulaitteeseen. Tästä linkistä löydät aika hyvän esittelyn, tosin englanninkielisen.
En onnistunut lainaamaan laitetta, mutta istuin paikan päällä ja kokeilin hieman. Laitteeseen oli ladattu alle 600 teosta. Ne olivat suomenkielisiä teoksia, joiden tekijänoikeudet olivat vanhentuneet. Minna Canthin Kauppalopo muistaakseni kuului valikoimaan ja jokin René Descartesin teos.
Laskeskelin, että vajaa 600 tavallista kirjaa tai vastaavaa veisi jopa toistakymmentä metriä hyllytilaa. Pienen kodin kirjasto siis mahtuisi tuollaiseen laitteeseen.
Laite oli harmaa toisin kuin yllä linkatun esittelyn laite, joka oli musta, paitsi tietysti lukualueeltaan. Musta näyttää suruviestiltä, joten pidän enemmän harmaasta.
Laitteessa on kosketusnäyttö, jonka avulla lukemista voi hakea esiin. Varsinainen lukukokemus oli tutun tuntuinen, koska se oli niin samanlaista kuin paperisen kirjan lukeminen. Se ei siis tuntunut erityisemmin miltään. Tekstiä oli helppo lukea, kun siitä sai niin hyvin selvää.
Siinä suhteessa oli eroa, että kun laite on yhden sivun kokoinen eikä sitä voi "avata", sitä ei voi pitää kädessä peukalo-otteella kuten tavallista kirjaa. Sitä mahdollisuutta kaipasin. Ratkaisu olisi yksinkertainen. Laite tarvitsisi vain avattavan kotelon, jossa sitä voisi pitää lukiessaan.
Olisipa mainiota, jos tuollaisen voisi saada mukaan kesälomamatkalle.
Tunnen tarvitsevani laitetta jo nyt, koska netistä löytyy ilmaisia kirjoja, joita en viitsi lukea pöytäkoneen ruudulta. Esittelylinkin kaveri sanoi, että laitteeseen voi siirtää tiedostoja. Tässä pari teosta, jonka haluaisin kopioida laitteeseen luettavaksi:
Pekka Himanen: Kukoistuksen käsikirja
Marko Ulvila ja Jarna Pasanen: Elements for Discussion: Sustainable Futures
Sonystyle-sivuston mukaan laitteeseen käy Pdf- ja ePub-muotoiset tiedostot. Jälkimmäinen kirja on peedeeäffää eli siirrettävissä, mutta Himasen kirjan osoitteeseen sisältyy sana "digipaper" joten mikähän lienee tallennusmuoto?
Lisäisin mielelläni linkiksi myös Sampsa Kiianmaan Vehmas Assemblyssä olevan elämänhallintaoppaan, mutta jostakin syystä viirustorjuntani varoittaa voimakkaasti siirtymästä sinne. Toivottavasti Sampsa saa sivuston pian kuntoon, mikäli siinä nyt oikeasti on jotakin.
Harmillista että laite on vielä niin kallis. Hintaseurannan mukaan se maksaa 287 euroa. Sonystylen mukaan peruslaitteeseen mahtuu 350 teosta, joten kirjastojen laitteissa taitaa olla enemmän muistia.
Ihmettelisin suuresti, ellei kirjojen tulevaisuus olisi tämänkaltaisissa laitteissa. Toivon ja luulen, että ekirja on paperista huomattavasti ekologisempi, ainakin jos lasketaan mukaan vähentynyt tilantarve kodeissa.
Tällä hetkellä kirjat eivät ole sähköisessä muodossaan merkittävästi paperisia edullisempia. Koska yhden bittikopion tuotanto- ja siirtokustannus on mitätön, arvelen kilpailun pudottavan hintoja huomattavasti. Sitten meillä onkin toinen ongelma, kun mahdollisuus infoähkyyn vahvistuu.
Eija Helminen, lämpimästi tervetuloa mukaan joukkoon!
En onnistunut lainaamaan laitetta, mutta istuin paikan päällä ja kokeilin hieman. Laitteeseen oli ladattu alle 600 teosta. Ne olivat suomenkielisiä teoksia, joiden tekijänoikeudet olivat vanhentuneet. Minna Canthin Kauppalopo muistaakseni kuului valikoimaan ja jokin René Descartesin teos.
Laskeskelin, että vajaa 600 tavallista kirjaa tai vastaavaa veisi jopa toistakymmentä metriä hyllytilaa. Pienen kodin kirjasto siis mahtuisi tuollaiseen laitteeseen.
Laite oli harmaa toisin kuin yllä linkatun esittelyn laite, joka oli musta, paitsi tietysti lukualueeltaan. Musta näyttää suruviestiltä, joten pidän enemmän harmaasta.
Laitteessa on kosketusnäyttö, jonka avulla lukemista voi hakea esiin. Varsinainen lukukokemus oli tutun tuntuinen, koska se oli niin samanlaista kuin paperisen kirjan lukeminen. Se ei siis tuntunut erityisemmin miltään. Tekstiä oli helppo lukea, kun siitä sai niin hyvin selvää.
Siinä suhteessa oli eroa, että kun laite on yhden sivun kokoinen eikä sitä voi "avata", sitä ei voi pitää kädessä peukalo-otteella kuten tavallista kirjaa. Sitä mahdollisuutta kaipasin. Ratkaisu olisi yksinkertainen. Laite tarvitsisi vain avattavan kotelon, jossa sitä voisi pitää lukiessaan.
Olisipa mainiota, jos tuollaisen voisi saada mukaan kesälomamatkalle.
Tunnen tarvitsevani laitetta jo nyt, koska netistä löytyy ilmaisia kirjoja, joita en viitsi lukea pöytäkoneen ruudulta. Esittelylinkin kaveri sanoi, että laitteeseen voi siirtää tiedostoja. Tässä pari teosta, jonka haluaisin kopioida laitteeseen luettavaksi:
Pekka Himanen: Kukoistuksen käsikirja
Marko Ulvila ja Jarna Pasanen: Elements for Discussion: Sustainable Futures
Sonystyle-sivuston mukaan laitteeseen käy Pdf- ja ePub-muotoiset tiedostot. Jälkimmäinen kirja on peedeeäffää eli siirrettävissä, mutta Himasen kirjan osoitteeseen sisältyy sana "digipaper" joten mikähän lienee tallennusmuoto?
Lisäisin mielelläni linkiksi myös Sampsa Kiianmaan Vehmas Assemblyssä olevan elämänhallintaoppaan, mutta jostakin syystä viirustorjuntani varoittaa voimakkaasti siirtymästä sinne. Toivottavasti Sampsa saa sivuston pian kuntoon, mikäli siinä nyt oikeasti on jotakin.
Harmillista että laite on vielä niin kallis. Hintaseurannan mukaan se maksaa 287 euroa. Sonystylen mukaan peruslaitteeseen mahtuu 350 teosta, joten kirjastojen laitteissa taitaa olla enemmän muistia.
Ihmettelisin suuresti, ellei kirjojen tulevaisuus olisi tämänkaltaisissa laitteissa. Toivon ja luulen, että ekirja on paperista huomattavasti ekologisempi, ainakin jos lasketaan mukaan vähentynyt tilantarve kodeissa.
Tällä hetkellä kirjat eivät ole sähköisessä muodossaan merkittävästi paperisia edullisempia. Koska yhden bittikopion tuotanto- ja siirtokustannus on mitätön, arvelen kilpailun pudottavan hintoja huomattavasti. Sitten meillä onkin toinen ongelma, kun mahdollisuus infoähkyyn vahvistuu.
Eija Helminen, lämpimästi tervetuloa mukaan joukkoon!
torstai 29. lokakuuta 2009
E-kirjat vaikuttavat leppoisilta demoissa
Kirjoitin eilen e-kirjoista. Tässä on linkit, joiden kautta näet demon sekä Kindlestä että Sony Readerista. Tästä löydät jutun Seiko Epsonin sähköisestä paperista.
Näyttävät käteviltä ja rauhallisilta laitteilta. Tarkoitan viimeksi mainitulla sitä, että perinteinen paperikirja on lempeä ja leppoisa esine. Se ei vilku eikä välky. Ei huuda mainoksia. Tavanomaisessa kaunokirjassa näen vain tekstin ja koko kertomus syntyy aivoissani limittyen muistiini jääneisiin mielikuvaiin ja muuhun aineistoon. Jokainen lukija kokee kirjan omalla tavallaan.
Sähkökirjaan voitaisiin käsittääkseni helposti liittää levottomia ominaisuuksia, jotka voivat tuhota paperikirjan suoman seesteisen kokemuksen. Toivottavasti kirja säilyy tässä mielessä kirjana.
Tulin miettineeksi e-kirjojen ekologisuutta myös siltä kantilta, että jos näiden menekki nousee huomattavasti paperikirjojen kysyntää korkeammaksi, tämä voi syödä mahdollisesti saavutetun luontoedun. Sähköä tarvitaan kirjojen toimittamiseen asiakkaille ja ehkä muuhunkin.
Lämpimästi tervetuloa mukaan Nan. Huomasin, että olet perustanut aiemman blogisi lisäksi toisenkin blogin - vihreän ja hyvinvoivan. Lykkyä!
Päivän pieni ilo: Löysin tässä jonakin päivänä hauskan videon Youtubesta: Catcerto. siinä kissa soittaa pianoa "jousiorkesterin solistina". Näytin sen tänään kahdelle opiskelijaryhmälleni. Kannatta katsoa. Hyväntuulisen leppoisa kokemus. Pätkä on alle viiden minuutin mittainen.
Näyttävät käteviltä ja rauhallisilta laitteilta. Tarkoitan viimeksi mainitulla sitä, että perinteinen paperikirja on lempeä ja leppoisa esine. Se ei vilku eikä välky. Ei huuda mainoksia. Tavanomaisessa kaunokirjassa näen vain tekstin ja koko kertomus syntyy aivoissani limittyen muistiini jääneisiin mielikuvaiin ja muuhun aineistoon. Jokainen lukija kokee kirjan omalla tavallaan.
Sähkökirjaan voitaisiin käsittääkseni helposti liittää levottomia ominaisuuksia, jotka voivat tuhota paperikirjan suoman seesteisen kokemuksen. Toivottavasti kirja säilyy tässä mielessä kirjana.
Tulin miettineeksi e-kirjojen ekologisuutta myös siltä kantilta, että jos näiden menekki nousee huomattavasti paperikirjojen kysyntää korkeammaksi, tämä voi syödä mahdollisesti saavutetun luontoedun. Sähköä tarvitaan kirjojen toimittamiseen asiakkaille ja ehkä muuhunkin.
Lämpimästi tervetuloa mukaan Nan. Huomasin, että olet perustanut aiemman blogisi lisäksi toisenkin blogin - vihreän ja hyvinvoivan. Lykkyä!
Päivän pieni ilo: Löysin tässä jonakin päivänä hauskan videon Youtubesta: Catcerto. siinä kissa soittaa pianoa "jousiorkesterin solistina". Näytin sen tänään kahdelle opiskelijaryhmälleni. Kannatta katsoa. Hyväntuulisen leppoisa kokemus. Pätkä on alle viiden minuutin mittainen.
keskiviikko 28. lokakuuta 2009
E-kirja uhkaa leppoisaa elämää
Pohdiskelin äskettäisessä postauksessanin kirjojen merkitystä. Tuolloin aiheena oli vanhanaikaiset (?) paperille painetut eepokset.
Maailma muuttuu vauhdikkaasti ja niin myös kirjan olemus - tai ainakin tulee lisää vaihtoehtoja. Amazonin Kindle kuuluu menevän hyvin kaupaksi ison rapakon takana ja se on nyt rantautumassa Suomeenkin. Kuulostaa olevan todella järkevä aparaatti. Kirjat ovat bittihyrskäyksiä, joita voi ladata laitteelle. Voisin kuvitella, että ympäristön kannalta tällainen kirjan muoto on varmasti perinteistä kirjaa parempi.
Sony Reader taistelee samoista markkinoista Kindlen kanssa ja näyttää haastavan vastustajansa hintakilpailuun (kts. Talousuutisten artikkeli ).
Loikolukuestekin on poistunut, koska laitteet ovat pieniä ja kevyitä. Niitä voi lukea sängyssä. Sekin vielä, että niihin mahtuu kerrallaan paljon luettavaa ja Kindleen saa myös lehtiä. Näyttöruudun resoluutio on parempi kuin perinteisten tietokonenäyttöjen ja siksi silmä ei väsy luettaessa kuten noissa vanhoissa ruuduissa.
Paperi korvasi aikoinaan teksin alustana pergamentin, jonka tuottamiseen tarvittiin runsaasti naudannahkaa. Rohkenen uskoa, että perinteiset kirjat eivät voi olla katoamatta, koska e-kirjojen yksikköhinnat tulevat varmaan olemaan vielä nykyistäkin selvemmin paperikirjoja edullisemmat ja niiden jakelutie on hyvin tehokas ja kätevä. Koska tuotantokustannukset ovat matalat yhtä kirjaa kohden, kilpailu painaa hintoja alas ja samalla kysyntä nousee. Verrataanpa vaikka halpalentoyhtiöiden merkitykseen ilmailualalla.
Minä tunteellisesti paperikasakirjoihin suhtauvana lukufriikkinä tulen varmaan jatkossakin lukemaan mielelläni perinteisiä teoksia, mutta e-kirjojen hinnat putoavat huomattavasti, varmaankin tulen niitäkin lukemaan.
Siinäkin saamme kokea muutoksen, että laite on vain lukualusta ja e-kirjat ovat tiedostoja.
Mitenkähän kirjastot tulevat toimimaan? Ehkä niistä saa e-kirjan lukualustaansa määräajaksi. Kun laina-aika menee umpeen, kirja häviää laitteesta.
Mitenkähän käy kotikirjastojen? Niillähän on muitakin merkityksiä kuin vain teknisenä tietopankkina oleminen.
Aikaa varmaan kuluu, koska mullistava muutos luultavasti toteutuu uusien sukupolvien myötä.
E-kirja taitaa olla hankala asia, jos sattuu olemaan perso tiedolle ja kaunokirjallisuudelle. Jos ja kun kirjat kovasti halpenevat ja niiden saatavuus helpottuu, infoähkyhän siinä uhkaa. Tulee uusi houkutus tämän nettikoukutuksen rinnalle.
Päivän pieni ilo: Keskustelin koululla käytävässä ennen lähtöä kotiin pitkään erään erittäin miellyttävän ja rehdin kollegan kanssa, jonka kanssa harvoin ollaan näin jutuissa.
Maailma muuttuu vauhdikkaasti ja niin myös kirjan olemus - tai ainakin tulee lisää vaihtoehtoja. Amazonin Kindle kuuluu menevän hyvin kaupaksi ison rapakon takana ja se on nyt rantautumassa Suomeenkin. Kuulostaa olevan todella järkevä aparaatti. Kirjat ovat bittihyrskäyksiä, joita voi ladata laitteelle. Voisin kuvitella, että ympäristön kannalta tällainen kirjan muoto on varmasti perinteistä kirjaa parempi.
Sony Reader taistelee samoista markkinoista Kindlen kanssa ja näyttää haastavan vastustajansa hintakilpailuun (kts. Talousuutisten artikkeli ).
Loikolukuestekin on poistunut, koska laitteet ovat pieniä ja kevyitä. Niitä voi lukea sängyssä. Sekin vielä, että niihin mahtuu kerrallaan paljon luettavaa ja Kindleen saa myös lehtiä. Näyttöruudun resoluutio on parempi kuin perinteisten tietokonenäyttöjen ja siksi silmä ei väsy luettaessa kuten noissa vanhoissa ruuduissa.
Paperi korvasi aikoinaan teksin alustana pergamentin, jonka tuottamiseen tarvittiin runsaasti naudannahkaa. Rohkenen uskoa, että perinteiset kirjat eivät voi olla katoamatta, koska e-kirjojen yksikköhinnat tulevat varmaan olemaan vielä nykyistäkin selvemmin paperikirjoja edullisemmat ja niiden jakelutie on hyvin tehokas ja kätevä. Koska tuotantokustannukset ovat matalat yhtä kirjaa kohden, kilpailu painaa hintoja alas ja samalla kysyntä nousee. Verrataanpa vaikka halpalentoyhtiöiden merkitykseen ilmailualalla.
Minä tunteellisesti paperikasakirjoihin suhtauvana lukufriikkinä tulen varmaan jatkossakin lukemaan mielelläni perinteisiä teoksia, mutta e-kirjojen hinnat putoavat huomattavasti, varmaankin tulen niitäkin lukemaan.
Siinäkin saamme kokea muutoksen, että laite on vain lukualusta ja e-kirjat ovat tiedostoja.
Mitenkähän kirjastot tulevat toimimaan? Ehkä niistä saa e-kirjan lukualustaansa määräajaksi. Kun laina-aika menee umpeen, kirja häviää laitteesta.
Mitenkähän käy kotikirjastojen? Niillähän on muitakin merkityksiä kuin vain teknisenä tietopankkina oleminen.
Aikaa varmaan kuluu, koska mullistava muutos luultavasti toteutuu uusien sukupolvien myötä.
E-kirja taitaa olla hankala asia, jos sattuu olemaan perso tiedolle ja kaunokirjallisuudelle. Jos ja kun kirjat kovasti halpenevat ja niiden saatavuus helpottuu, infoähkyhän siinä uhkaa. Tulee uusi houkutus tämän nettikoukutuksen rinnalle.
Päivän pieni ilo: Keskustelin koululla käytävässä ennen lähtöä kotiin pitkään erään erittäin miellyttävän ja rehdin kollegan kanssa, jonka kanssa harvoin ollaan näin jutuissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
