Vaula Norrena venyttää slow -ajattelua eteenpäin ja lanseeraa käsitteen "hidas talous". Ensin voi tulla mieleen, että pitäisi tehdä työt hitaammin, pidentää aikatauluja ja muuta sellaista, mutta Vaula on ajatellut asian pidemmälle.
Hän esittää, että kvartaaliajattelun sijaan erilaisten hankkeiden kannattavuus pitäisi laskea todella pitkällä tähtäyksellä. Rakennetaan kunnolla, ettei tarvitse pian korjata. Satsataan ihmisten terveyteen ennen kuin sairaudet tulevat. Rikastetaan lasten koulunkäyntiä ja pienennetään ryhmäkokoja.
Hyviä ajatuksia. Tulee mieleen sanonta "Älykäs selviä nokkelasti tilanteesta, johon viisas ei koskaan joudu". Hidas talous on viisautta.
Miksi kvartaalitalous eli lyhyen tähtäyksen voitontavoittelu on niin laajasti omaksuttu liiketoiminnan perusteeksi? Mihin tarvitaan nopeita ja isoja voittoja pörssissä? Listattua osakekauppaa on perusteltu sillä, että se johdattaa pääomia sinne, missä se tuottaa parhaiten. Varmaan näinkin - ainakin lyhellä tähtäyksellä (!).
Mieleeni on tullut, että voisiko huonontunut huoltosuhde olla yksi merkittävä kvartaalitalouden syy. Kun on suhteellisesti enemmän lapsia ja eläkeläisiä työikäisten määrään nähden kuin ennen, huoltosuhde on heikentynyt.
Eläkeyhtiöt ovat suuria toimijoita osakemarkkinoilla. Ne ottavat jatkuvasti vastaan eläkemaksuja, joita niiden pitää sijoittaa tuottavasti, jotta kertyneillä varoilla voidaan maksaa eläkkeitä. Suomessa on tärkeänä pidetty myös sitä, että varat sijoitetaan turvaavasti. Riittävän suuri osa on investoitava kiinteistöihin, varmoihin papereihin yms., joissa tuotot eivät ole suuret mutta eivät myöskään riskit.
Olisiko maailmanlaajuinen huoltosuhteen heikentyminen lisännyt eläkeyhtiöiden tarvetta saada isoja pikavoittoja? Mene tiedä.
Haluaisin ulottaa hitaan talouden käsitteen myös kestäviin kodinkoneisiin ja vastaaviin. Ennen vanhaan puhuttiin kestokulutushyödykkeistä (sic!). Nykyään ei taideta enää kehdata, kun tuotteiden pitää hajota, jotta päästään taas myymään uusia.
Miksi ei pesukoneet voisi kestää ainakin 20 vuotta? Miksi sukkahousut ja hehkulamput tehdään tarkoituksellisesti kestämättömämmiksi kuin voitaisiin (kts. Tuotteiden suunniteltu vanhentaminen)?
Kyseessä ei siis ole työtahdin hidastaminen, paitsi milloin se tuottaa vähemmän sutta ja sekundaa. Hyödykkeiden tekemiseen voitaisiin kuitenkin käyttää enemmän aikaa, jos niin saadaan kestävämpiä tuotteita. Hinnat tietysti nousisivat, mutta jos kuluttaja voi laskea tuotteen kestävän pitkään, hänen kannattaa tehdä sijoitus ja ostaa kallista mutta kunnollista.
Eilen oli sumuista, mutta auringonlasku siinsi pilvien läpi.
Tekoälyn todelliset talousvaikutukset
1 viikko sitten
Hyviä pohdintoja. Jatkuvan kasvun idea tuntuu vaan niin mahdottomalta ajatukselta ja sitähän se onkin vapaassa markkinataloudessa, se tapahtuu vain taantumien kautta ja taantumathan hidastavat kasvua...
VastaaPoistaEilisessä ohjelmassa luottoluokittajat vakuuttivat USAn kongressille, että eivät heidän luokituksensa ole mitään laskettuja tietoja arvopapereiden arvosta, ne ovat vain mielipiteitä. Suomen eläkeyhtiöt saavat ostaa vain osakkeita, joista mielipide on AAA...
Kiitos Inkivääri. Kansantaloudessa on sellaistakin ajattelua, että kehitystä tapahtuu kaaosten kautta. Voihan se niin olla, mutta täytyisi muistaa, että kysymys on ihmisten elämästä. Jos suhdanteet vaihtelevat hyvin jyrkästi, tapahtuu paljon tragedioita, kun mennään alamäkeä. Siksi kasvun kanssa ei voi oikein leikitellä. Jos yhtäkkiä vedetään liinat kiinni, yhteiskunta menee kaaokseen. Siksi tämä kysymys kasvusta on niin vaikea.
VastaaPoistaAi ne luottoluokituksetkin ovat mielipiteitä. Ekonomistien talousennusteethan ovat tuntuneet jollakin tavoin tarkoitushakuisilta arvauksilta. Tämä on mielikuvien maailma.
Hitaan talouden hidas kirjanpito merkitsisi paitsi varat, myös velat talousarvioon.
VastaaPoistaMyös hyvinvointivelan. Hyvinvointivelka syntyy, kun ongelmia ennalta ehkäisevä työ jätetään tekemättä. Esim. 'säästetään' koulujen ryhmäkoissa, 'säästetään' oppilashuollossa, 'säästetään' mielenterveyspalveluissa, 'säästetään' vanhusten kotihoidossa.
Vantaan Vihreät ovat esittäneetkin hyvinvointivelan käsitettä mukaan kaupungin talousarvioon. Että ennaltaehkäisevä sosiaali- ja hyvinvointityö (tai oikeammin sen puute) pitäisi merkitä kaupungin budjettiin samaan tapaan kuin kaupungin omistamien talojen huono kunto merkitään korjausvelkana.
Tämän toimintatavan esteenä ovat vain nuo lyhytkapitalistit, jotka haluavat kerätä pikavoitot markkinoilta ja jättää huolet ja harmit seuraavien sukupolvien maksettavaksi. :(
Hyvä idea Vaula. Kuva tulevasta olisi paljon realistisempi. Vaikea kuitenkin määrittää syy-yhteyksiä ja määrällistää vaikutuksia euroiksi. Ehkä voitaisiin luoda jonkinlaisia standardeja käytettäväksi talousarvioissa. Niinkin kuva olisi oikeampi kuin ilman.
VastaaPoistaNäissä kirjoituksissa missä puhutaan sukupolvista olisi mukava tietää, miten sukupolvi kirjoittajan mielestä määrittyy ja mitä ilmiöitä siihen yhdistetään? Joidenkin mielestä nuoret sukupolvet kärsivät maailman menosta sillä elämä on hektisempää eikä päästä nuorena naimisiin. Joku sanoo, että se on sääli, toista ei kiinnosta ja kolmas on jo adaptoitunut tilanteeseen.
VastaaPoista