Kirjamessut ovat rentouttava tapahtuma, koska messuilla ollessaan ollaan tavallaan ei missään. On mukava nuohota lukuisia divareja ja etsiä sukuhistoriaan liittyvää kirjallisuutta. Välillä voi istahtaa kuuntelemaan jotakin mielenkiintoista haastattelua. Huoltopalvelutkin pelaavat.
Minusta on mukavampi olla noilla messuilla ilman tiukkaa haastattelujen kuuntelusuunnitelmaa. Jos jokin tuntuu erityisen kiinnostavalta, siihen osallistumisen voi yrittää varmistaa, mutta läkähdyttävä ryntäily paikasta toiseen aikataulun perässä huhkien ei oikein innosta.
Tulipa mieleen, että minunkin on hyvä vihdoin oppia sivuuttamaan tilaisuuksia. Hyvä niihin on tarttua, mutta voi kysyä itseltään, pitääkö kaikkiin.
Ostin nuo kuvissa näkyvät neljä kirjaa ja lisäksi muutamia vanhoja aikakauslehtiä.
Alemman kuvan alimmaisen olen ajatellut antaa lahjaksi. Sukututkimus on hyvä aapinen, kun joskus nuuskin netistä löytyviä rippikirjoja yms.
Sukunimikirja on hyvä lähdeteos. Mukava selailla ja tutkia mistä mikäkin nimi voisi olla peräisin. Selitys voi olla yllättävä. Esimerkiksi Koppinen ei ilmeisesti tule kopista vaan Jaakobista. Jota kuta lienee kutsuttu Jaakoppiseksi ja siitä sitten nimi on lyhentynyt.
Kuulin eräällä kurssilla Tahvanainen-nimiseltä henkilöltä mahdollisen selityksen hänen sukunimeensä. Nimi on kai muotoutunut kansan suussa Staffanssonista.
Patterinpäällikön kirjan ostin, koska siinä kerrotaan talvisodan lopun taisteluista Viipurinlahdella. Isoisäni oli siellä mukana, haavoittui ja kuoli sotasairaalassa.
Eläköön Kirjamessut!
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti